Minun Ikaalinen
 |
Mietteitäni ja ajatuksiani kotikaupungistani Ikaalisista sekä
Ikaalisten tarjoamista monista mahdollisuuksista viettää täällä täysipainoista, hyvää elämää.
Positiivisesti tulevaisuuteen!
 |
Ikaalisten kirkko
Se tunnetaan nimellä Fredrika Sofian kirkko.
Frederikasofian kirkko eli Ikaalisten kirkko rakennettiin tukholmalaisen arkkitehti Thure G. Wennbergin suunnitelmien pohjalta puusta ja se valmistui 1801. Kirkkoa uudistettiin 1859-1860 vuosina.
Thure Gustaf Wennberg, syntynyt 1. heinäkuuta 1759, kuollut 23. tammikuuta 1818, oli ruotsalainen arkkitehti. Wennberg valittiin kuninkaallisen kuvataideakatemian sihteeri- ja rahastonhoitajksi vuonna 1795.
Kirkon rakentamisesta vastasi tunnettu pohjalainen kirkonrakentaja Salomon Simonpoika Köhlström (Köykkä), joka oli syntynyt 24.4.1746 Jalasjärvellä ja kuoli Ujaisten kylässä Ilmajoella 4.3.1827, 80 vuotiaana. Jalasjärven hautausmaalla on muistomerkki patsas hänelle.
 |
Rahkolan kartano Ikaalisten Wanhassa Kauppalassa
Vanhin – Pienin – Kaunein
Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II antoi huhtikuun 21. päivänä 1858 julistuksen. “Sopivaan paikkaan Ikaalisten Kirkonkylässä pitää kruunulle ostettaman tarpeellinen maanala pienemmän kauppalan perustamiseksi.”.
Turkin tilasta erotettiin kauppalaksi 28 tynnyrinalaa(12,8 ha). Tämän pienen alueen asemakaavan piirsi G.Th Chiewitz v. 1858. Turkin tilalla alustalaisina asui 65 ihmistä (v. 1859).
Ikaalisten Kauppala rakennettiin niemelle, jonka rinteet laskevat kohti Kyrösjärveä. Jalopuubulevardeineen ja -puistoineen sekä upeine järvinäköaloineen kauppala oli ja on erityisen viehättävä.
Vanhin – Pienin - Kaunein, kuten meille aikoinaan maantiedontunnilla opetettiin.
Rahkolan Kartano
Rahkola on mainittu verokirjoissa jo v. 1533.
Rahkolan päätalo rakennettiin vuonna 1832, tilan omisti kruununvouti Carl Forsgård. Omistajasuku muutti tilan mukaan nimensä Rahkolaksi ja hallitsi sitä vuodesta 1860 vuoteen 1990, jolloin se siirtyi kaupungin omistukseen.
Rahkolan päärakennus on puhdaspiirteinen empirerakennus ja arvellaan sen olevan Engelin suunnittelema. Pihapiirin rakennuksista vasemmanpuoleinen Roosan Pirtti on rakennettu jo 1700-luvulla ilmeisesti samoin oikealla oleva rakennus, jota nykyään kutsutaan väentuvaksi.
Rahkolalla on Ikaalisten historian kannalta ollut tärkeä merkitys Ikaalisille. Rakennus on toiminut mm. kestikievarina, käräjätalona, kunta-kokousten pitopaikkana ja asevelvollisuuskutsuntojen toimipaikkana.
Surun Vuosia
Suurten katovuosien 1866 -1867 aikana levisi alueelle tyyfukseksi eli hermokuumeeksi nimitetty, kansan suussa lämmintaudiksi tai polttotaudiksi mainittu, vaarallinen kulkutauti. Puolet Ikaalisten väestöstä makasi taudin kourissa ja siihen menehtyi Ikaalisissa 1867 noin 500 henkeä. Syyskuun alusta 1867 lähtien Kristiinankaupungin piirilääkärin apulainen Frans Lybeck määrättiin hoitamaan virkaa oman toimensa ohella Ilmajoelta käsin. Hän järjesti sairaalan Rahkolaan, josta 4 huonetta otettiin sen käyttöön. Sairaalassa työskenteli 2 sairaanhoitajaa. Lääkäri Frans Lybeck kuoli 31 vuotiaana tähän kulkutautiin.
Rahkola tänään
Rahkola on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskokonaisuus. Rahkola kunnostettiin Ikaalisten kaupungin juhlataloksi.
Juhlia tilalla on järjestetty jo kauan sitten. Rahkola tarjoaa mahtavat puitteet erilaisille tapahtumille.
Erilaisia juhlia, tilaisuuksia ja näyttelyjä viettäessämme muistamme toiminnan Ikaalisten ensimmäisenä sairaalana.
