Joulukalenteri 2020 Kulkusten helinää - jouluntuloa
 |
Joulumuistoni,"Roikkuva Ihme", noin 1940-luvun puolivälistä kodistani Yli-Kihniältä Peräseinäjoella
Kymmenisen vuotta sitten kirjoitin Jyllin Kodin joulukalenteriin muiston omasta lapsuuden joulustani. Tuo muisto tuli mieleeni jouluaatto yönä. Mieleeni juolahti laittaa sen tänne uudelleen, kun sisareni Riitta, niistä monista muistoista, muistutti eilen. Kuvaa minulla ei ole isosta roikkuvasta ihmeestä, joka aatto aamuna oli tuvan katossa roikkumassa. Toivottavasti jostain kuvia löytyy.
Kirjoitus Jyllin Kodin joulukalenterissa 8.12.12
 |
 |
Joulu sydämeen
Silmäni rävähtivät suuriksi, mitä ihmettä oli yön aikana tapahtunut. Istahdin nalleni kanssa tuvan keinutuoliin katsellen katosta roikkuvaa ihmettä.
Äiti toimi opettajana, joten joulu valmistettiin meillä koulun kuusijuhlan jälkeen. Jouluaskareet siivittivät päivät ennen aattoa. Aatonaattona vielä vallitsee kiire ja touhu. Kaiken pitää olla kunnossa suurta juhlaa varten. Silloinen kiire ei kuitenkaan ollut mitenkään ahdistavaa, varsinkin, kun sitä katseli lapsen silmin. Sain osallistua kykyjeni mukaan joulun valmisteluun. Kaiken touhun yllä leijui joulun odotus ja joulun taianomainen tunnelma.
Aatonaattona nukkumaan mennessä, ei Nukkumattia näkynyt ei kuulunut. Ajatukset laukkasivat huomiseen jouluaattoon, joulusaunaan, kuusen tupaan tuontiin, sen koristeluun ja tietenkin joulupukin tuloon. Saanko lahjoja ja millaisia, jopa jännitti. Mietin myös olenko ollut kiltti....
Ollessani ihan pikkutyttö, sain vitsan joulupukilta. Olin aivan ihmeissäni ja olen vieläkin, sillä mielestäni olin kiltti tyttö. Naapurin Olli, leikkikaverini Jousenjärven Olli, oli myös saanut sellaisen vielä isomman. Hän oli myös kiltti poika. Vieläkin aina silloin tällöin tavatessamme Ollin kanssa pohdimme syytä saamiimme vitsoihin, mutta se on ikuinen mysteeri. MIKSI? Olimmehan me kilttejä.
Jouluaattoaamuna heräsin varhain ja hiivin tupaan. Silmäni rävähtivät suuriksi, mitä ihmettä oli yön aikana tapahtunut. Istahdin nalleni kanssa keinutuoliin ja katselin katosta roikkuvaa ihmettä. Samalla nenääni tunki erilaisia jouluisia tuoksuja leivinuunista. Kinkku oli uunissa paistumassa ja myös aattoaamun joulupuuro. Kookas, kuusenhavuista tehty havukranssi oli se roikkuva ihme katossa. Mielestäni se oli monta metriä iso, totuus on, noin metri halkaisijaltaan luulisin. Istuin ja ihmettelin, kuka oli saanut aikaiseksi kaiken tämän ihanuuden nukkuessani.
Tässä lapsuuteni jouluaattoaamussa oli turvallisuutta, rakkautta ja suunnatonta hyvänolon tunnetta sekä jotain taianomaista. Silloin vielä ymmärtänyt, että äiti oli tehnyt havukranssin, koristellut punaisella kreppipaperilla ja valkoiset kynttilät kruunasivat sen. Hän oli tehnyt mahdollisuuden joulun tulla tupaan.
Yksi joulun tärkeistä perinteistä, lapsuuden kodistani, on jatkunut omassa elämässäni, jouluevenkeliumin ääneen lukeminen jokaisena jouluna.
Lapsuuden jouluaattoaamu on ikuisesti muistossani, sillä silloin tuli joulu sydämeeni ja jäi sinne.
Kirjoitus Jyllin Kodin joulukalenterissa 8.12.12
 |
 |
Siiri Tonttutyttö Joulupäivä 25.12.2020
JOULUKIRKOSSA METSÄAUKIOLLA
Jouluaamun valjetessa TonttutyttöSiiri ja Siru lähtevät Kipinä-Poron kanssa joulukirkkoon, joka pidetään pienellä metsäaukiolla lähellä kotia. Herra Hermanni Hirvi lukee jouluevankeliumin.
Jouluevankeliumi Luukkaan mukaan
"Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.
Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.
Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.
Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."
Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:
"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".
Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat. Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä. Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu."
Marion Mustarastas laulaa maailman kauneimman joululaulun
Jouluyö, juhlayö!
Päättynyt kaik on työ
Kaks vain valveil on puolisoa
Lapsen herttaisen nukkuessa
Seimikätkyessään
Seimikätkyessään
Jouluyö, juhlayö!
Paimenil yksin työ
Enkel taivaasta ilmoitti heill':
Suuri koittanut riemu on teill'!
Kristus syntynyt on
Kristus syntynyt on!
Jouluyö, juhlayö!
Täytetty nyt on työ
Olkoon kunnia Jumalalle!
Maassa rauha, myös ihmisille
Olkoon suosio suur
Olkoon suosio suur!
Tonttutytöt laulavat takaisin tullessaan
”...Laulu kaikuvi lasten suista, ja silmät riemusta hehkuvat,
ja liekit loistavat joulupuista, kun joulu on, kun joulu on...”
Joulupukki ja tontut levähtävät hetkisen, kunnes taas touhut jatkuvat ensi jouluun.
Joulun taika, onnen aika, luonas viihtyköön. Suokoon sulle lepohetken. Kiirees väistyköön. Olkoon joulunaika rauhallinen, Uusi vuosi onnellinen, toivottavat Joulupukki ja tontut.
Kiitos, kun jaksoit kulkea kanssani nämä hetket.
Joulurauhaa ja iloista uutta vuotta
toivottaa Siiri Tonttutyttö
 |
 |
 |
Siiri Tonttutyttö Jouluaatto 24.12.2020
Jouluaaton tunnelmaa
Poro Pikalähetti on tuonut etelästä paketin, jossa on kirjeitä sikinsokin, avattuna ja osin sotkettuna, kaikki on kuitenkin osoitettu Joulupukille. Joulupukki on juuri ehtinyt lähteä, sillä nyt on jouluaatto, vuoden tärkein päivä. Joulupukki jakaa tänään kaikki ne lahjat, joita on vuoden aikana valmistettu kilteille lapsille.
Kipinä, jolle on annettu pikalähetys, tuo sen Siiri Tonttutytölle selvitettäväksi. KipinäPoro on varma, että Siiri tietää ja selvittää sekasotkun. Tonttutyttö ihmettelee, mitä on tapahtunut. Kipinä selvittää, että nuo on löydetty ojasta jossain päin etelä Suomea. Nyt ne ovat tuossa monien ikävien tapahtumien jälkeen.
Lapsille, joiden kirjeet on ryöstetty matkalla Korvatunturille, lähetetään viesti. "Posti on hukannut kirjeitä, jotka on juuri löydetty ja toimitettu Korvatunturille. Seuraavana jouluna saattaa tulla toivottu lahja, mikäli olette kilttejä koko vuoden."
Siiri Tonttutyttö joutuu näin töihin välittömästi palattuaan Korvatunturille. Ehkäpä hän on kaivannut menoa ja touhua ympärilleen ja nyt sitä riittää. Olikohan viestini hieman tyly, hän miettii kiirehtiessään keittiöön jouluaaton aamiaiselle. Siiri tapaa siellä kaikki Korvatunturin tontut jouluaaton aamiaisella. Aamiainen on perinteisesti Joulumuorin riisipuuro ja sekahedelmäkeitto, joka on erittäin herkullista.Tonttutyttö unohtaa mietteensä ja nauttii jouluaatto aamusta.
Jouluaatto on pitkä päivä tontuille, sillä he odottavat Joulupukkia kotiin. He leikkivät ja laulavat odottaessaan ja kertovat pienille tontuille joulutarinoita. Joulusaunassa käydään iltapäivällä. Joulupukin saapuessa isossa salissa on katettuna juhla-ateria. Tontut ovat paikoillaan ja pukin tullessa sisään he laulavat hänelle.
”Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki,
vietä iltaa joukossamme täällä meidän riemunamme”.
Ilta jatkuu laulaen ja leikkien pitkälle yöhön. Tonttutyttö Siiri katselee ympärilleen hyvin tyytyväisenä, jälleen on ihana joulun aika. On hyvä olla kotona Siiri huokaa ja nukahtaa omaan pehmeään vuoteeseensa.
Nyt odotus on päättynyt.
Siis kerallani riemuitkaa.
Jo joulun juhla tulla saa.
On jouluyö kulkuset kilisevät
 |
 |
Siiri Tonttutyttö 23.12.2020
Tonttutyttö nukahtaa uneksien joulusta
Aikaisin aamulla Kipinä Poro on lähtötunnelmissa. Tonttutytöt Siiri ja Siru nukkuvat pommiin, Kipinän mielestä. Eilinen päivä on ollut hyvin hauska, mutta samalla äärettömän väsyttävä, joten ei ollut mikään ihme, että he nukkuvat aamulla pidempään kuin tavallisesti.
Haltin mökin kesteistä on jäänyt riisipuuroa kattilallinen, se on heidän aamiaisensa, kaakaon, joulutorttujen ja muutaman lapin rieskan lisäksi. Kipinälle on aamiaiseksi jäkälää, pipareita ja omenia. Muutama pyörähdys ja mökki on kunnossa, loput eväät korissa, Siiri ja Siru kantamuksineen pulkassa. Vilkutetaan jäähyväiset Holger saunatontulle saunan edustalle. Holger vilkuttaa vastaan. Kulkuset kilisevät tunturissa hyvää matkaa Kipinä Poron seurueelle.
Joulupukin pihalla on iso joulukuusi juhla-asussaan. Tonttutyttöjä vastassa on pajatonttuja ja talviuniltaan kulkustenkilinään herännyt Karhu Mesikämmen. Siru ja pikkuiset tonttutytöt aloittavat laulun ja sieppavat porohaan vanhimman tontun Alfien mukaansa piirileikkiin, johon kaikki yhtyvät. He iloitsevat tonttutyttöjen tulosta. Näin he toivottavat Siirin ja Sirun tervetulleeksi kotiin Korvatunturille.
Joulun valmistelut ovat siellä loppusuoralla, porojen pulkat pullistelevat lahjoista ja viimeisiä valmisteluja tehdään. Porojen valjaiden pitää olla puhtaat, kiillotetut, kulkusten täytyy soida heleästi. Porot tarvitsevat paljon ravitsevaa muonaa, jota on tuotu runsaasti porohakaan. Niiden vatsa täyttyy muonasta, sillä huomenna on pitkä päivä. Vähitellen kaikki menevät hommiinsa. Aamun tullessa kaikki on valmiina, onhan silloin jouluaatto.
Siirillä ei ole huoneessaan joulukuusta, hän harmittelee, joten sellainen on käytävä hakemassa lähimetsästä. Karhu Mesikämmen muistaa, että sen talvipesän lähellä on pieni siro kuusi, joka varmaan sopii Siirin kamariin. Siiri haluaa hyvin tumman vihreän kuusen. Vihreän värin uskottaan antavan voimaa ja suojaavan pahalta, tietää Siiri. Alfie ja Siiri lähtevät Mesikämmen opastajana hakemaan kuusta. Kuusi löytyy, kaukaa katsoen näyttää kuin sen latva olisi ollut täynnä tähtiä. Taivaalla tuikkivat tähdet saavat aikaan tuon upean näkymän.
Kuusi saa kynttilät, jotka luovat valoa ja juhlavuutta Siirin huoneeseen. Hän istuu kuusen juurella, katsellen sitä, metsän ja kuusentuoksun leijaillessa ympärillä. Joulu on mielentila, kauniin ja tunnelmallisen joulumusiikin aikaa. Tonttutyttö nukahtaa uneksien joulusta.
Joulunkellot, rakkauden kellot, kajahtaa
Joulukuusen tiu`ut helisevät oksissa hiljaa, yksi yö jouluun....
 |
 |
 |
Siiri Tonttutyttö 22.12.2020
Nämä hetket unohtumattomia ja täydellisiä.
Siiri herää kulkusten kilinään ja näkee ikkunasta yllätyksen. Hän uskoo näkevänsä unta, eihän tuo voi olla totta. Petteri Punakuono sekä monet muut Korvatunturin porot ovat laskeutuneet mökin pihapiiriin. Pulkista kömpii tuttuja tonttuja Korvatunturilta. Petteri Punakuonon pulkasta ilmestyy Joulumuori ja Joulupukki. Tämä ainakin on unta, mutta ei ole, vaan ihan totta, joulun taikaa.
Haltin väki porot, tontut, keijut ja maahiset ym. tulvivat paikalle katsomaan ihanaa joulunalusyllätystä. Joulupukki muoreineen on täällä ja kuka tuo valkohattuinen tonttu on, kyselevät toisiltaan. Pulkasta on kömpimässä itse pääkokkitonttu Korvatunturilta.
Tonttukuoro laulaa joululauluja. Toiset taas lastettelevat Haltin rinteillä, hauskaa on. Nyt juuri on yksi kaamoksen kauneimmista sinisistä, toteavat tontut. Siiri tietää kertoa, että joulun aikaan Lapin kaamos on kauneimmillaan. Tonttutyttö Siirin ystävät toteavat sen omin silmin. Taivaalla leimusivat upeat revontulet kaikkien iloksi. Nämä hetket ovat unohtumattomia ja täydellisiä.
Joulupukki kertoo Korvatunturista, sen tonttupajasta sekä tontuistaan. Siellä hän kuuntelee, Korvatunturin korvilla, joita on kolme, kaikkia maailman lapsia, kaikkia maailman ihmisiä, ovatko he olleet kilttejä. Sitten tulee tuo suuri hetki, jouluaatto. Silloin hän käy tervehtimässä ja tuomassa lahjat kaikkialle maailmassa. Tämä vuosi on erilainen, olen laittanut youtubeen tervehdyksen. Lahjat saapuvat joko savupiipun kautta tai ne ovat oven pielessä ulkosalla. Jos lapset haluavat tavata minut, se voi tapahtua ulkosalla. Tilanne on nyt kummallinen, en ymmärrä tätä, joulupukki huokaa, tuo viisas ukki.
Mökistä tulvii kaikki jouluntuoksut ulos. Tonttujen ilmeet kirkastuvat, nyt tarjolla on jotain jouluista hyvää. Mökin hellan äärellä on ahertanut Korvatunturin Pääkokkitonttu. Arvaapa, onko siellä syntynyt herkullisia ruokia! Apulaistontut ovat kattaneet pöydän, joten kaikki on valmiina nautittavaksi. Kaikki joulunherkut kutsuvat ruokailemaan. Ilta sujuu rattoisasti leikkien, laulaen sekä herkkuja maistellen. Tämä on Joulupukin viimeinen vapaailta ennen joulun huipennusta jouluaattoa.
Haltin mökki ja ympäristö siivotaan kuntoon. Haltin tontut ja keijut sekä muut haltilaiset lähtevät omiin koloihinsa joulunviettoon. Joulupukki ja Muori kiitävät seurueineen takaisin Korvatunturille. Lähtiessään Joulupukki huikkaa Siirille, tulettehan sitten huomenna Korvatunturille takaisin.
Revontulet, kuutamo sinisellä taivaalla, miljoonien tähtien kanssa sekä valkoinen hanki, jolla kimalteli timantit. Uskomattoman kaunista. Siiri katselee ulos, näkee Nukkumatin astelevan hangella mökkiä kohden ja pian asukkat ovat untenmailla.
Matka kestää tuokion, nyt on joulunodotuksen taianomainenhetki. Katso äiti, kuiskaa pikku Aliina, tuolla taivaalla kiitää pulkka kohti Korvatunturia ja kuuletko, kuinka kulkuset kilisevät...
 |
 |
Siiri Tonttutyttö ma 21.12.2020
Tuomaanpäivä ja talvipäivän seisaus
Tuomaanpäivä ja talvipäivän seisaus ovat tänään, tuumii SiiriTonttutyttö. Mikä se seisaus on, kysyy Siru. Päivä on tänään lyhimmillään ja yö pisimmillään. Talvipäivänseisauksen ja joulun välistä aikaa sanotaan ”pesäpäiviksi. Siiri Tonttutyttö jatkaa, aurinko pysyttelee silloin paikallaan, ”lepää vuoren onkalossa” tai pesässä. Jouluna aurinko syntyy uudelleen. Kärsivällisyyttä sinä Siru tyttönen tarvitset, se ei vaan käy yhdessä hurauksessa. Sekunneista on kyse Siiri naurahtaa, täällä aurinko ei nouse pitkään aikaan.
Kauan sitten kaikkien jouluvalmisteluiden piti olla valmiina Tuomaanpäivään mennessä, silloin alkaa joulunaika ja se loppuu Nuutinpäivään 13.1.
Siiri kertoo millaista laulua on joskus menneinä aikoina laulettu Tuomaan päivänä.
Tule meille Tuomas kulta,
Tuopa joulu tullessas,
Olkikahlo kainalossas,
Oluttynnyri olallas,
Viinapottu povessas,
Pikarikin pivossas,
Juustot, kakut kainalossas!
Kyll’ sä meidän talon tunnet,
Musta risti portin päällä,
Kirjava kissa portin alla.
Aamiaisen jälkeen tonttutytöt lähtevät ulos ihmettelemään tätä seisaus päivää. He laskettelevat rinteillä. Alas tultuaan he kipuavat Kipinän pulkkaan, jossa istuen he tulevat takaisin huipulle ja matka jatkuu jälleen alas rinnettä.
Mökille palatessaan he huomaavat savua tulevan mökin savupiipusta. He hämmästyvät, kun tuvan oven avatessaan sieltä ryöpsähtää ihana tuoksu, joka kertoo heille kaiken. Hellalla on valmiina jäämeren lohesta tehty keitto ja uunissa paistuu pannari. Tämän kaiken on saunatonttu Holger valmistanut heille. Voi kuinka iloisia Siiri ja Siru ovat ja lisää riemua tulee, kun he kuulevat, että sauna lämpiää. Avanto on auki ja odottaa uimareita, Holger muistuttaa. Siiri tuhahtaa kiitos. Ruokailu sujuu ja pannaria myöten kaikki katosi pöydältä parempiin suihin.
Saunan ja avantokäynnin jälkeen ei tarvinnut kauan odottaa, kun Nukkumatti saapuu hakemaan heidät untenmaille. Siellä on uudet seikkailut, joista ei kerrota enempää.
Tuntureilta kuuluu tiukujen helinää, lumikeijut siellä tanssivat pitkänyön tanssiaan ja riemuitsevat joulun tulosta.
 |
 |
Siiri Tonttutyttö su 20.12.2020
Kun jäinen pohjoistuuli soi myös itkee Saana
Viime päivinä on ollut kaikenlaista touhua saunanpesua, Pohjan Akkojen myräkkää, Piparien leipomista jätti taikinasta ym.. Siru tuumii. Voisiko tänään olla helpompi päivä, mitä jos lähdetäisiin KipinäPoron kanssa kiitämään, hän kysyy Siiri Tonttutytöltä.
Voitaisko mennä Saanalle, joka on niin mahtava. Kilpisjärven mahtava Saana, kuten laulussa lauletaan.
Siiri innostuu ja on valmis lähtemään. Kipinä Poro on ulkona ja hakee pulkkansa, johon tonttutytöt nopsasti istahtavat. Niin kiidetään jälleen taivaanrantaa kohti Saanaa. Sinne päästyään Kipinä kiertelee Kilpisjärven Yläpuolella ja tontut ihailivat upeita maisemia. Tuolla on Malla ja tuossa Saana. Tonttutyttö Siiri kysyy Sirulta, tietääkö hän Kilpisjärven tarinan, jota on kerrottu vuosituhansia. En ole kuullut, Siiri kiltti, kerro se tarina, pyytää Siru Tonttutyttö.
Kipinä Poro kiidätti heidät Saanan huipulla olevaan kotaan, jota emännöi Leinna Emäntätonttu. Siellä on tarjolla kaakaota ja kampanisuja, joita matkalaiset nauttivat hyvällä ruokahalulla. Aamiainen on unohtunut, kun matkaan lähdettiin niin nopeasti. Kodan lämmössä Tonttutyttö Siiri kertoo tarinan.
Siellä asui kauan, kauan sitten jättiläisiä. Saana on suuri, hyvin komea, jörö jättiläinen. Hän tapaa ja ihastuu kauniiseen, soreaan Malla-neitoon. Saana kosii Malla-neitoa saaden myöntyvän vastauksen. Hääjuhla järjestetään, vihkijänä toimii tietäjä Paras, joka on kylän teräväpäisin kaveri. Juhlaan on kutsuttu koko Lapin kansa.
Jöröllä Saanalla on kuitenkin kilpakosija Pältsä. Hän on hyvin katkera siitä, että Malla-neito antaa hänelle rukkaset. Kas, kuinka ollakaan, Pältsä hälyttää paikalle häijyt PohjanAkat. Kesken vihkitoimituksen alkaa hyinen, kiivas pohjoistuuli ja suunnattomat jäämassat täyttää tienoon.
Ripeästi Saana sieppaa morsiammen syliinsä kiidättäen hänet Malla-äidin syliin. He kaikki jäätyvät siihen, mutta niin käy myös ilkeälle Pältsälle. Malla-neito ja hänen äitinsä itkevät niin suunnattomasti ja sydäntäsärkevästi, että heidän kyyneleistään muodostuu kirkasvesinen Kilpisjärvi. Kun jäinen pohjoistuuli soi Myös itkee Saana.
HaltinMökin takkatulen äärellä, Siru ja Siiri pohtivat kauniin Malla-neidon kohtaloa. Nyt vuosituhansia myöhemmin jäämassat ovat sulaneet, ja jättiläiset paljastuneet. Ne eivät enää liiku. Mutta muistot noista häistä näkyvät yhä.
Hädissään pakenevan lapinväen vaatteet repeilivät tuiverruksessa ja verhosivat rinteet, laet ja laaksot. Joka syksy sama väriloisto tulvehtii tunturiin ruskan muodossa. Näihin mietteisiin tontut nukahtavat ja uneksivat Lapista jättiläisten maasta.
KipinäPoron kulkuset kilisevät jouluun on muutama yö..
 |
 |
Siiri Tonttutyttö la 19.12.2020
Sauna myyttinen paikka osa arkea ja juhlaa.
Siiri Tonttutyttö lukee netistä uutisia aamulla herättyään. Samalla hän pitää silmällä aamupuuron valmistumista hellalla, ettei se vaan kiehu vahingossa yli äyräitten. Täällä on hieno uutinen, Siiri huikkaa Sirulle. No, mikä se on, Siru hieroo silmiään unisena katsoen Siiriä. Toivottavasti kunnon uutinen! Heräsin niin syvästä unesta ja näin unta, kun olin. Siiri keskeyttää Sirun ja lukee suuren uutisen. Puuro unohtuu helalle, mutta se on toinen juttu.
Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17.12.2020 järjestetyssä hallitustenvälisen komitean kokouksessa. Museovirasto ja Suomen valtio sitoutuvat yhdessä suomalaisten saunayhteisöjen sekä saunakulttuuria edistävien toimijoiden kanssa vaalimaan omaperäisen, suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.
Tuo uutinen on meille tontuille tosi hyvä. Sauna ei ole vain löylyjä ja peseytymistä, se on myyttinen paikka, johon liittyy perinteitä ja uskomuksia. Hämyisä wanhan ajan puulämmitteinen perinnesauna, jossa tuoksuu oikea joulu on Joulusauna. Jokaisessa saunassa asustaa saunatonttu, joka huolehtii saunojista ja kaikesta saunomiseen liittyvästä, Siiri kertoo Siru Tonttutytölle. Siiri muistaa saunatonttu Topiaksen, joka kertoi hänelle sauna asioita. Topias, jonka tehtävä on suojella ja vahtia kiuasta, tulta sen pesässä, löylyn pehmeää, virkistävää ja terveellistä vaikutusta. Topias Saunatonttu varoittaa saunojia meluamisesta, kolistelemalla kiuasta. Hän iloitsee tietäessään, että puhtaassa, raikkaassa saunassa, kynttilän valossa joulusauna maistuu, tuntuu, ja tuoksuu hyvältä jokaisesta. Kuusen oksien tuoksua.. Tämä kulttuuriperintö on osa arkeamme ja juhlaamme.
Tästä innostuneena Siiri Tonttutyttö ja Siru lähtevät tarkistamaan mökin saunaa. He toteavat, että nyt on siivouspäivä. Saunatonttu, joka ei ole Topias vaan Holger Saunatonttu. Holger on tosi iloinen, kun sauna pitkästä aikaa herää eloon. Ylhäältä alas, lauteet kylmällä vedellä, miettii Tonttutyttö, joulumuorin opetuksia. Lauteet kylmällä vedellä, miedolla mäntysuovalla ja pehmeällä harjalla. Huuhtele hyvin. Siiri ja Siru ahkeroivat ja vihdoin sauna on putipuhdas. Hän lämmittää saunan kuivaksi.
Saunatonttu Holger kertoo, että joulusaunassa on oltava hiljaa, ei saanut puhua sopimattomia, eikä meluta. Saunassa rentoutuu todella ja saa uutta voimaa. Hiki vie mennessään huonon olon ja karkoittaa stressin, hän vielä lisäsi, joulusaunaan mennään aina ennen puolta päivää.
Siiri kertoo, että Joulupukki Korvatunturilla lähtee joulusaunasta viimeisenä, heittää löylyt Saunatonttu Topiakselle ja haltioille. Saunan ovi jää myös hieman raolleen, että haltiat pääsevät sisään. Menemme saunaan sitten, kun saamme valmistettua hyvää syötävää saunasta tulijoille. Hän tarkoittaa Sirua ja itseään ja myös Saunatonttu Holgeria, joka on kutsuttu mökkiin ruokailemaan heidän kanssaan saunomisen jälkeen. Holgeri kutsuu myös muita tonttuja, jotka ovat liikkeellä näin joulun alla. Kipinä Poroa ei ole unohdettu, sille on porkkanoita ja omenia.
He valmistavat jouluinen herkkutarjottimen. jossa on kuutioitua juustoa, isoja katkarapuja, smetanaa, lohta graavattuna ja kylmäsavustettuna, suolakurkkuja, hunajaa, sinihomejuustoa, valkohomejuustoa, viikunahilloa, sekä katajanmarjoilla maustettua joululimppua. Kahvin kera nautittavaksi on pipareita ja joulutorttuja, joita Siirillä on vielä varastossa.
Holger Saunatonttu kertoo, että monet käyvät myös avannossa saunomisen aikana tai pyörivät lumihangessa. Siru Tonttutyttö ihmettelee koko touhua. Hän ei ollut koskaan uinut, ei Jäämeressä, ei Kilpisjärven avannoissa eikä Inarin järvessä, joka on yhtä pitkä kuin on syvä, eikä Korvatunturilla. Siiri kertoo uimisen olevan ihanaa oli talvi tai kesä. Holger lupaa tehdä avannon ja siellä on kaikkien pulikoitava, saunatonttu toteaa lopuksi. Kaikilla on hauska ilta Haltin mökillä.
Ilta vaihtuu yöksi ja revontulet loimuavat kulkusten kilistessä iloisesti joulun tuloa.
Me saunojat saamme olla ylpeitä Unescon päätöksestä, Siiri mietii ja nukahtaa.
 |
 |
Siiri Tonttutyttö pe 18.12.2020
Pohjan Akkojen myräkkä
Aamun sinisyys hohtaa mökkiin. Siiri ja Siru heräilevät venytellen käsiään ja jalkojaan noustessaan ylös. Eilinen päivä on vaatinut veronsa ja eihän Tonttutytöt olleet enää aivan nuorisoa. KipinäPoro on omilla teillään Haltin maastossa, etsimässä jäkälää ja tapaamassa tuttuja. Aamiaiseksi Haltin mökissä syödään lohivoileipiä ja pipareita, joita on riittävästi.
KipinäPoro kopistelee kiireellä mökkiin, sillä on hälyttäviä uutisia. Pyry-Poro on saapunut Norjan tuntureilta varoittamaan Kipinää, Sirua ja Siiriä myräkästä. Se on kuullut siitä riekkoherra Raffolta, joka puolestaan on kuullut korppien suhinaa. Korpithan ovat Pohjan-akkojen sanansaattajia, Raffo toteaa. Pohjan akat ovat ärripurripäällä ja uhkaavat koko Lappia valtavalla lumimyrskyllä.
Siiri tietää, että koskaan ei tiedä, mitä silloin tapahtuu. Siiri Tonttutyttö on kerran kokenut akkojen myrskyn. Siru ja Siiri ottavat evästä koppaan sekä lämpimiä peittoja mukaansa ja lähtevät lähellä olevaan pieneen luolaan. He juoksevat lumihiutaleiden putoillessa taivaalta. Kaukaa lähestyy kohinaa, suhinaa ja hurjaa huminaa. Luolan suulla valkoiset hiutaleet jo pyörivät hyppivät ja tanssivat huimasti.
Pohjan akkojen myräkkälaulu raikaa ja lähestyy tunturilta tunturille. Siiri muistaa maahisten suojelulaulun, jolla voi voittaa Pohjan Akat. Siiri aloittaa laulun, Siru laulaa mukana ja myös KipinäPoro. Akkojen myräkkä-laulu kaikuu ja kaikuu, jyrisee ja kohisee. Luolassa pöllyää lumi ja akkojen valkeat kaavut heiluvat. Siiri ihmettelee mitä nyt tapahtuu, heidän laulunsa ei voita Pohjan Akkojen myräkkälaulua.
Joulun taikaa on ilmassa. Ihme tapahtuu, luolan maahiset kömpivät talvi kodistaan laulaen suojelemaan mökin asukkeja. Osalla on soihdut käsissään ja he kulkevat luolan suulle päin. Pohjan Akkojen myräkkä-laulu pikkuhiljaa hiljenee ja hiljenee, kun taas maahisten laulu vähitellen voimistuu ja voimistuu. Pohjan Akat häipyvät pohjoiseen Jäämeren taakse ja heidän mukanaan häipyy myös lumimyräkkä.
Taivas selkenee ja hopeinen kuu luo loistoaan valkoiselle hangelle. Siiri, Siru ja Kipinä kahlaavat lumihangessa takaisin mökin lämpöön. Siellä he ottivat kopasta kaikki eväänsä pöydälle. Voitte arvata, että kaikki eväät syötiin hyvällä mielihalulla. Kaikki ovat väsyneitä Pohjan Akkojen myräkän aiheuttamasta jännityksestä. Mökissä hiljenee jännityksen laannuttua. Nukkumatti saapuu, heittää mökkiin unihiekkaa, jolloin kaikki lähtevät unten maille.
Omituisia pyörteitä tuuli nostattaa tuossa matkallaan, myrsky on kuitenkin kivaa, tuumaa Siru Tonttutyttö unissaan.
"Helkkykää, oi joulun laulelot rinnoista niin riemurikkahista!
Soikoon sävel, leikki lieskukoon rinnan riemuista se kertokoon".
 |
Siiri Tonttutyttö to 17.12.2020
Pipari taikinaa riittävästi
Sirun herätessä aamulla, hän huomaa, että mökin pöydällä on jauhoja, siirappia mausteita ym. leivontaan sopivaa. Siiri on jättänyt lapun pöydälle, jossa on seuraava ohje.
Isoäidin Joulupiparit
3 dl sokeria
2 dl siirappia
1 rkl kanelia
1 rkl inkivääriä
1 rkl neilikkaa
1 tl maustepippuria
1 tl kardemummaa
2 dl kuohukermaa
150 gr voita
2 tl soodaa
700 gr vehnäjauhoja
Kiehauta siirappi ja mausteet, jäähdytä, sitten sokeri hyvin vatkaten.
Sekoita sooda kermaan ja kaada siirappiseokseen.
Sitten voisula ja vatkatut kananmunat.
Lopuksi jauhot, vaivaa taikina tasaiseksi.
Laita jääkaappiin yöksi. Leivo ihania pipareita seuraavana päivänä.
Uuni 200 asteeseen ja paistetaan 4-5 min, kauniin ruskeiksi.
Ohje jatkuu, Siru tee tätä taikinaa neljä annosta valmiiksi. Leivotaan ne sitten, kun tulen mökille, lämmitä myös uuni.
Siru touhuaa ihmetellen, jälleen Siiri katosi, missä hän mahtaa mennä. Kipinä on myös kadonnut. No, yhdessä ne ovat ja varmaan tulevat pian leipomaan kanssani piparkakkuja.
Nyt kuuluu kulkusten kilinää ja silloin KipinäPoro laskeutuu pihalle. Mitä ihmettä, pulkassa on kymmenkunta pikkutyttöä, jotka saapuvat Siirin kanssa mökille.Tytöt tulivat Kilpisjärveltä ja halusivat opetella Siirin ja Sirun kanssa piparien tekoa.
Taikinaa riittää ja riittää, sillä Siru on tehnyt sitä 14 annosta. Hän on lukenut neljätoista vaikka siinä luki neljä. Taikina on ollut ulkona noin viisi tuntia, kyllä se riittää arveli Siiri, ulkona on paljon kylmenpää kuin jääkaapissa ja eihän täällä sellaista olekaan. Sanoo olleensa unenpöpperössä ohjetta lukiessaan. Leipojia sekä taikinaa on riittävästi. Tuloksia syntyy kuitenkin pari pannullista paistui mustaksi, muut onnistuvat loistavasti. Päivän päätyttyä piparia on jos jonkinlaisia ja lapset ovat innoissaan. Seuraavana päivänä koululla on pipari kutsut koko kylän väelle.
Taivaalla kilisee poron aisakellot, punaiset hiippalakit heiluvat kulkusten kilistessä. KipinäPoro kiitää Saanalle lasten kanssa.
Joulun aikaan, joulun taikaa.
Lumisade lakkaa Haltilla, revontulet loimuavat, kulkuset helkkäilevät jouluntuloa
 |
Siiri Tonttutyttö ke 16.12.2020
Siirin matka Kilpisjärven Saanalle
Aamun tullen Siiri Tonttutyttö lähtee ulos, siellä hän tapaa Haltin tontun Eevertin. SäpinäPoro ja Eevertti ovat juuri lähdössä Kilpisjärven Saanalle tapaaman Saanan tonttuja. Siiri haluaa mukaan ja niin mennään.
Saavuttuaan Kilpikselle he tapaavat tontut ja nauttivat Saanan lohikeittoa ja kaakaota heidän kanssaan. Siiri haluaa myös lasketella Saanan rinnettä alas. Alas tultuaan Siiri huikkaa Eevertille, mennään Kilpishalliin. Siellä hän tekee tarpeelliset ostokset. Sitten jälleen kiidetään taivaankannella kohti Haltia.
Siru ja Kipinä odottavat Siiriä ja uutisia Saanalta. Tonttutyttö Siiri toi uutislehden, jota luettiin hyvin tarkasti. Siinä on eilispäivän tapahtumia. Isot otsikot kertovat, mitä Suomen Eduskunnassa on tapahtunut, kuitenkaan se ei kiinnosta. Kiinnostavin uutinen on Etna-tulivuoren purkaus su 13.12. klo 21.30. Etna on Euroopan suurin aktiivinen tulivuori. Kuva purkauksesta on jännittävän näköinen.
Siinä uutiset, nyt untenmaille, Siiri hoputtaa. Huomenna on aivan toisenlainen päivä, ette arvaakaan, mitä silloin tehdään. Pian kuuluu Kipinän kuorsaus kuten ennenkin. Kulkunen kilahtaa sen kaulassa.
Taivaalla roihuaa revontulet.
Jostakin kuuluu kaunista laulua. Sylvian Joululaulu. Siiri ja Siru kuuntelevat ja yksi säkeistä kuuluu hyvin.
Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,
ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!
......Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo
sinne Suomeeni kaukaisehen!
Kulkuset kilisevät…
 |
Siiri Tonttutyttö ti 15.12.2020
Tuikkikaa oi joulun tähtöset
Siiri ja Siru, Tonttutytöt istuvat ikkunan ääressä katsellen tähtitaivasta. Siellä tuikkivat tuhannet tähdet, jotka tuovat Siirille mieleen kauniin joululaulun, jota hän pienenä tonttutyttönä lauleli hyvin usein pajassa hääriville tontuille kotona Korvatunturilla. Tuikkikaa oi joulun tähtöset.
Laulu on hyvin surullinen ja koskettava, mutta kuitenkin riemullinen. Tarinan juuret juontavat aina sadan vuoden päähän Siiri kertoo Tonttutyttö Sirulle.
"Kansakoulunopettaja Elsa Rauha Koponen kihlautui A.O. Väisäsen (Hänestä tuli sittemmin Helsingin musiikkitieteen professori) kanssa. Elsa Koponen työskenteli tuberkuloosia sairastaneiden lasten koulun opettajana Lohjalla ja sai itse tuberkuloositartunnan. Väisäsen purki kihlauksen kuultuaan tartunnasta. Elsa ei mennyt koskaan naimisiin. Kihlauksen purku, sen aiheuttama suuri tuska sai hänet kirjoittamaan jouluaattona 1913 runon, joka julkaistiin myöhemmin joululehdessä. Armas Maasalo ja P.J. Hannikainen sävelsivät tuon runon joululauluksi.
Siiri Tonttutytölle on tämän tarinan kertonut kauan sitten vanha opettajatonttu, jonka tuttava runon kirjoittaja oli."
Tuikkikaa oi joulun tähtöset
Tuikkikaa oi joulun tähtöset
kilpaa lasten tähtisilmäin kanssa.
Kertokaatte joulun satua,
yhtä uutta yhtä ihanaa,
mieltä viihtävää kuin muinen lasna.
Helkkykää oi joulun laulelot,
rinnoista niin riemurikkahista.
Soikoon sävel leikki leiskukoon,
rinnan riemusta se kertokoon,
mieltä viihtäen kuin muinen lasna.
Kerran loppuuun satu joulun saa
Suru säveliä sumentaapi.
Kerran silmän täyttää kyyneleet,
virtaa vuolahina tuskan veet,
siks oi tähtisilmät loistakaa.
Riemunkielet kerran katkeaa,
säveleitä suru syventääpi,
kerran särkyy lapsuusonnen rusko,
elämästä katoo onnen usko
siks', oi, riemulaulut heliskäätte!
Tähtisilmät kerran tummentuu,
riemulaulu kerran hiljentyypi
– kerran sielu yksi yössä valvoo,
menneen onnen muisteloita palvoo.
Siks' oi tähtisilmät loistakaatte!
Tähtisilmät, siksi loistakaa,
siks oi riemulaulut helkkykäätte!
Niitä kuunnella mun armas on,
hetkeks' tyyntyy tuska loputon,
mieli viihtyy niinkuin muinen lasna.
Siiri ja Siru juoksevat ulos, sillä he haluavat laulaa tuon koskettavan, mutta kuitenkin niin riemullisen laulun tunturin rinteellä kaikkialle kuuluvaksi. Pihalla on iso lumikinos, jonka päälle tonttutytöt pomppaavat. He laulavat ja kitara säestää heitä. Lumiperhe, KipinäPoro, tunturien porot sekä kaikki muut, jotka ovat siellä kokoontuvat mökin liepeille kuuntelemaan kaunista joululaulua. Kaiku toistaa Tuikkikaa oi joulun tähtöset.
Ollaan hiljaa, kuunnellaan…. joulu saapuu, kuiskaa tunturituuli
 |
Siiri Tonttutyttö ma 14.12.2020
Lumi-Perhe jääglögillä
Tunturilla tuiskuaa ja lunta tulvillaan on raikas talvi sää, kuten laulussa lauletaan. Tonttutytöt lähtevät ulos. Aamiaisella ollessaan he ovat tehneet suunnitelman, jonka aikovat toteuttaa. Ulkona on nuoskalunta, he ovat riemuissaan.
Tuumasta toimeen. Pyörittelemällä lunta pienen lumipallon ympärille syntyy erilaisia lumipalloja isoja ja pieniä, jotka ovat erimuotoisia. Niistä on helppo koota vaikka Lumi-perhe. Siiri Tonttutyttö on tavannut matkoillaan lapset, jotka tekivät sellaisen perheen. Nyt seuraa jatkoa sille, Siiri sanoo ja pyörittää viimeistä pitkulaista lumipötkylää. Eikä aikaakaan, kun pihassa on isä ja äiti Lumi sekä tytär lumikengissä ja Iisakki poika, jolla on puolestaan lumilauta.
Siiri puhaltaa muutaman kerran. Hups, nyt on jouluntaikaa! Lumiperhe liikkuu ja he menevät kauas lumilyhdyistä. Lämpö on hyvin vaarillista heille. Lapset nauttivat lumesta ja lumileikeistä. Tyttö rakastaa kulkea lumikengillään Haltin rinteillä ja poika viilettää lumilaudalla. Varovaisia on oltava, sillä siellä saattaa kaatuessaan hajota!
Siru huikkii heitä pienelle jääglögi-tuokiolle. Siinä he ovat, pipot päässä ja huivit kaulassa, valmiina nauttimaan Tonttutyttö Siirin tarjoamaa jääglögiä ja pakastettuja joulutorttuja. Ne ovat heidän herkkuaan. Siiri on ollut jälleen viisas ja pakastanut osan joulutortuista.
Pohjoistuulen puhaltaessa olo tuntuu kodikkaalta. Pohjoistuulta, pakkasta sekä rauhaa on Lumi-Ukon perheelle nautinto. Lumi-perhe häipyy mystisesti paikalta, jos koti on lämmin.
Joulunodotusta ja joulun taikaa on maailma täynnä.
Illalla kuuluu ulkoa laulua ja soittoa. Siellä Lumi-perhe iloitsee joulun tulosta ja elämästä. Sisällä vallitsee rauha, ainoastaan Kipinä Poron kuorsaus kuuluu.
Kulkuset helkkäävät joulu tulee.
 |
Siiri Tonttutyttö su 13.12.2020
Kipinän yllätys Siirille ja Sirulle Lucian päivänä
Kaamoksen sinisyys hehkuu ympärillä ja revontulet hiipuvat. Taivaalla Haltin mökissä nukkuvat, sanoisin tilapäiset asukkaat, havahtuvat siniseen päivään. Tonttutyttö Siiri ottaa uunista kulhollisen yön yli haudutettua ohrapuuroa. Siru Tonttutyttö valmistaa haudutetun aamuteen. KipinäPoro on mennyt jo aikaisemmin ulos jäkälä aamiaiselle ja haukkaamaan raitista ilmaa. Sisällä mökissä on joskus hieman liian lämmintä sille. Herkullisen aamiaisen jälkeen Tonttutytöt nauttivat silmän ruokaa. He katselevat takassa palavaa tulta unelmoiden.
Siiri nostaa päätään ja kuulostelee. Mitä ihmettä, ulkoa kuuluu laulua, Siiri sanoo. Kuuletko sinäkin laulun, hän kysyy Sirulta. Samalla ovi aukeaa ja he hypähtävät istumaan.
Ovesta saapuu mökkiin kaunis Lucia neito laulaen, yllään valkoinen vaate, jossa on punainen vyö ja päässään hänellä on kynttiläkruunu ja kädessään palava kynttilä.
Taivaalla tähtivyö, kirkkaana loistaa,
viestiä jouluyön, tuikkeensa toistaa.
Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus.
Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy.
Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki,
ja maa on valkean verhonsa vanki.
Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo,
Pyhä Lucia, Pyhä Lucia.
Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun.
Kätköstä talviyön luoksemme saapuu.
Lucia seppelpää, juhlista hetki tää,
saavuthan luoksemme, Pyhä Lucia.
Mökissä tonttutytöt kuuntelevat kaunista laulua hievahtamatta ja PoroKipinä oven takana nauttii laulusta.
Tonttutytöt lähtevät Lucia neidon kanssa ulos, jossa laulu jatkuu ja porot ympäröivillä rinteillä yhtyvät lauluun. KipinäPoro on järjestänyt tämän yllätyksen Siirille ja Sirulle Pyhän Lucian päivänä 13.12.
Poro on käynyt Kilpisjärven koululla. Siellä se sopii opettajan kanssa Lucia neidon vierailusta Haltin mökillä. Onpa riemullinen ihana päivä.
Esityksen jälkeen nautitaan glögiä ja pipareita. Lucia neito saa kopallisen joulutorttuja, jotka Siiri Tonttutyttö oli piilottanut Sirulta ja Kipinältä. Kipinä saa ylimääräisen annoksen porkkanoita ja omenia. Lucia-neidon ja Kipinän lähdettyä Siiri kertoo Siru Tonttutytölle Lucia-perinteen historiasta.
Pyhä Lucia on ollut suosittu pyhimys kauan, kauan sitten Italiassa. Lucian päivä on valon juhla. Lucia, Valotar, tuo mukanaan valon pimeyden keskelle. Juhlaa on vietetty luultavasti jo 1300- luvulta saakka.
Ilta rauhoittuu yöksi. Siru näkee unta, että hän on Lucia-neito ja laskettelee juhla asussa Haltin rinteillä laulaen Pyhän Lucian laulua. Siiri nauttii yön hiljaisuudesta ihaillen revontulia. Olen Lapissa, Tosi-Lapissa, suurten tunturien maassa, hän kuiskaa. Uneen kuuluu, kun KipinäPoro kopistelee tullessaan mökkiin.
Tähtitaivas, kuutamo, revontulet, kulkusten helinä, oi riemulaulut helkkykäätte
 |
 Siru Tonttutyttö |
 |
Siiri Tonttutyttö la 12.12.2020
Joulupukin troppia ja torttutaikinaa
Aamu saapuu jälleen Haltille. Mökissä Siiri ystävineen nauttii aamiaisen, jonka Siru on valmistanut heille. Parhaillaan pöydän ääressä pohditaan päivän ohjelmaa.
KipinäPoro haluaa tutustua paikallisten porojen kanssa ja se kertoo lähtevänsä etsimään niitä Haltin rinteiltä. Siirin mielestä se sopii oikein hyvin, sillä he ovat vuosia kiitäneet pitkin taivaankantta ympäriinsä. Meillä on ihana joulunodotusaika täällä tunturimökissä. Nuoremmat tontut ja porot saavat nyt vuorostaan tarkkailla ja kurkkia sekä tuoda Joulupukille terveiset maailmalta. Siru haluaisi leipoa ja opetella tekemään erilaisia joulutorttuja.
Siiri innostuu siitä, leivinuuni lämmitetään. Ainekset torttutaikinaan on jo olemassa, joten tuumasta toimeen eli leipomaan. Mysi, jonka he hyvin tunsivat, aikoinaan kirjoitti ohjeen hyvästä torttutaikinasta. Siirin on silloin painanut sen mieleensä.
Mysin Joulutorttutaikina
2 dl kylmää vettä
2-3 rkl konjakkia
4 dl vehnäjauhoja
Lisää veteen konjakki ja sekoita jauhot siihen.
vaivaa taikinaa ja laita kylmään.
250 g voita
4 dl vehnäjauhoja
Hakkaa voi ja vehnäjauhot muruiksi. Kauli aikaisemmin tehty taikina levyksi
Nosta voimurut siihen keskelle ja käännä taikinan reunat murujen päälle, kauli se.
Käännä kolminkerroin ja kauli taas,
Laita taikina välillä kylmään, niin on helpompi kaulia.
Kaulimis kertoja ainakin neljä.
Valmista tortut voitele ne. Laita uuniin 225 asteeseen noin 10-15 minuuttia
Olemme nähneet paljon vaivaa taikinan tekemisessä, miksi emme tekisi myös itse luumuhillon, Siiri mutisee itsekseen. Onkohan meillä siihen ohjetta Siru kysyy? Katsopa netistä, Siiri Tonttutyttö kehottaa. Onhan meillä kaupasta ostettua luumuhilloa, joten onkohan se tarpeellista tehdä itse tällä kertaa, Tonttutyttö Siiri mietiskelee. Lopuksi valmiit luumuhillot käytettiin torttuihin. Ensi vuonna tehdään jo syksyllä luumuhillo valmiiksi.
Siru tekee jos jonkin mallisia joulutorttuja. Kaiken malliset tortut ovat hyvin herkullisia. Siru ihmettelee, mistä Siiri on saanut Joulupukin troppia, jota torttutaikinaan tarvitaan. Joulun taikaa, joulun aikaan Siiri kuiskaa. Tonttutyttö Siru haluaa tehdä myös piparkakkutalon ja pipareita, mutta niiden teko jätetään myöhemmäksi.
Illalla jälleen lauletaan joululauluja. Joulutortut ja kaakao ovat iltapalana. Kynttilät valaisevat mökkiä. Ulkona lumilyhtyjen kynttilät lepattavat luoden hangelle valoja ja varjoja. Tunnelma on taianomainen, ihanan rauhallinen. Kulkusten kilistessä KipinäPoro saapuu retkeltään ja makoilee nyt mökin lattialla. Tonttutytöt kuuntelevat tunturin hiljaisuutta ja vaipuvat untenmaille.
Kulkuset kilisevät hiljaisesti joulu on tulossa.
 |
Siiri Tonttutyttö pe 11.12.2020
Kirjeet Kipinän pulkassa
Lapissa on kaamoksen aika, jolloin upeat revontulet loimuavat taivaalla. Siiri ihailee niitä mökin ikkunasta, sillä ne tuovat tervehdyksen kaukaa taivaanrannan takaa. Aamu aukeaa siniseen hämärään.
Takkaan puita niin pian lämpö täyttää mökin. Aamupuuro ja kahvi ovat kohta valmiina. Niiden tuoksuun heräävät Siru ja Kipinä, jotka ovat nukkuneet sikeästi koko yön. Arvaahan sen, koska he ahersivat ulkona edellispäivän. Heidän aherrustensa tuloksia voidaan ihailla koko kevään ajan. Silloin mökille saapuu vaeltajia, jotka saapuvat ihailemaan maisemia Haltin laelle.
KipinäPoro lähteen ulos hengittämään tunturin raitista ilmaa ja etsimään jäkälää, joka on porojen herkkua. Ei tuo Siirin keittämä puuro ole niin kovin houkuttelevaa. Pulkan luo saapuessaan, se huomaa pari kirjettä, jotka pilkottivat taljan alta. Mistä nuo tuonne ovat joutuneet Siiri ja Siru ihmettelevät. Luultavasti se on tapahtunut kauppamatkalla. He ovat olleet Kilpishallilla ostoksella ja pulkka siinä kaupan edessä, joten siellä ne ovat sinne pudonneet. Postilaatikko on aivan vieressä, näin on asia ratkaistu.
Siirin mielestä ne voidaan avata ja toimittaa tiedot Tonttupajaan Korvatunturille sähköpostissa.
Pikku Siru avaa ensimmäisen kirjeen ja lukee sen ääneen muille.
Rakas Joulupukki.
Haluaisin niin mielelläni hypätä Siirin ja Kipinä-Poron pulkkaan, liitää pitkin taivaanrantaa heidän kansaan. Päivä voisi olla vaikka seuraava itsenäisyyspäivä. Sinivalkoiset siniristiliput liehuvat ja koko Suomi on kuin lippumeri.
Haluaisin jutella Tonttutytön kanssa. Kysyä häneltä millaista on olla tonttu. Pitääkö olla aina kiltti siellä Korvatunturilla ja muutenkin? Olis niin mukava tavata Siiri Tonttutyttö ihan livenä, kun olen kuullut hänestä paljon kivoja tarinoita.
Haluaisin minä myös ihan oikean lahjan ja se olisi koira, jolle antaisin nimen Gloria. Isä haluaisi oikean moottoripyörän, kun sillä on ollut sellainen nuorena. ( Ajoi sen mäsäksi) Älä tuo sellaista tuo vaikka lämpimät kintaat, kun isän käsiä palelee aina.(Sen kintaat on usein hukassa) Äidille kauniit korvikset, hän rakastaa sellaisia. Vihreät Kuulat eivät ole tarpeettomia joulun aikana.
Rakkain terveisin kiltti Roosa Kilpisjärveltä.
ps ja tietenkin olen ollut ERITTÄIN KILTTI.
Toinen kirje on hyvin lyhyt.
Joulu-ukki hei hei,
Ole kiltti ja lopeta kaikki pandemiat maailmassa. Haluaisin villasukat, kun jalkoja palelee aina.
Joulurauhaa Sinulle Joulupukki ja Muorille myös toivottaa
kiltti Niilas
ps. Olen aina kiltti!!!!
Kirjeiden salaisuudet avattiin ja lähetetään Korvatunturille. Joulupukki harkitsee toiveita ja toteuttaa ne mahdollisuuksien rajoissa.
Iltapäivällä he käyvät KipinäPoron kanssa Haltin laella ihailemassa upeita Lapin näkymiä ja porotokkien käyskentelyä ympäristössä. Lappi valkoisten hankien maa, Siiri ihailee. Jouluun on juuri nyt 14 yötä, 6 tuntia, 26 minuuttia ja 57 sekuntia, Tonttutyttö Siiri huikkii, Kipinän kulkusten kilistessä.
Ruokailun jälkeen koko loppuillan lauletaan joululauluja. He laittavat laulut Youtubiin, jotta kaikilla olisi mahdollisuus kuunnella niitä.
Taivaalla vilahtaa punainen hiippalakki, huomaatko sen.
Joulu on lähellä kulkuset kuiskaavat kilisten
 |
Siiri Tonttutyttö to 10.12.2020
Autiotuvan lumilyhdyt
Siiri havahtuu unestaan tähän päivään ja katsahtaa ulos, jossa Korvatunturin pikkuinen Siru Tonttu rakentaa lumilinnaa ja lumilyhtyjä. Siirin katsoo uudelleen ulos ikkunasta, mikä siellä helisee. KipinäPoron kulkuset helisivät, sen auttaessa Sirua linnan rakentamisessa.
Maisema näyttää upealta. Se oli rauhallinen, Siirin mielen täyttää todellinen joulunodotus. Takan reunalla on aamuteetä ja pöydällä kinkkuleipiä, Siiri istahtaa penkille ja nauttii aamuhetkestä TunturiLapissa. Hän miettii, jospa jäisimme tänne autiotupaan ja nauttisimme ihanasta kaamos ajasta täällä erämaassa.
Siru saapuu tupaan, hänen pitää vaihtaa lapaset kuiviin, kun lumi oli kastellut kädessä olevat aivan läpimäriksi. Sormiani palelee, hän sanoo ja lämmittää niitä takkatulen äärellä. Siiri kertoo mietteistään Sirulle. Hän on iloinen uutisista ja halaa Siiriä lämpimästi.
Kipinä ja Siru lähtevät taivaankantta pitkin käymään Kilpisjärvellä kaupassa, sillä ilman ruokaa he eivät tule toimeen. Kilpikseltä saavutaan pulkka täynnä ruokaa ym.tarpeellista ja vähemmän tarpeellista.
He jatkavat yhdessä ulkona aloittamiaan töitä. Siiri ryhtyy leipomaan ja on varma, että kampanisut maistuvat heille illalla. Voinhan minä tehdä niitä täällä, vaikka kampanisu on Joulupukin keittiön uniikki tuote. Joulumuori valmistaa niitä. Ne nautitaan tuoreena maidon tai kahvin/teen/kaakaon kanssa.
Kampanisuihin tarvitaan
n. 1 litra jauhoja
250 g voita
1.5 dl sokeria
0.5 tlk ruokasoodaa
1 muna ja 200 g kermaviiliä
Uuni 270 astetta Sekoita margariini ja sokeri kulhossa. Älä huoli vaikka seos jäisi vähän paakkuiseksi, se tasoittuu kyllä.
Ripottele sooda kermaviiliin ja sekoita voin ja sokerin kanssa.
Lisää muna ja jauhot ja sekoita tasaiseksi.
Kauli taikina n. 0.5 sentin paksuiseksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Käytä kunnolla jauhoa sekä käsissä että kaulimella; taikina tarttuu helposti.
Leikkaa levy 4 x 8 cm kokoisiksi paloiksi ja tee jokaiseen palaa 3 puoliväliin yltävää viiltoa.
Paista n. 5-10 minuuttia kullanruskeiksi
Nisut valmistuvat, Tonttutyttö Siiri istahtaa lepuuttamaan jalkojaan. Hän toteaa katsellessaan niitä, että villasukat näyttävät olevan hieman kuluneet. Tonttutyttö lähettää etäpyynnön Joulupukille, että hänen toivelistallaan joululahjaksi ovat villasukat. Saavathan tontutkin toivoa joululahjoja!!
Kulkuset kilisevät ulkona. Siiri kiiruhtaa katsomaan, millaista jälkeä on syntynyt. Hän hämmästyy, edessä on upea lumilinna sekä piha täynnä lumilyhtyjä. Siiri nappaa tuvasta kopan, joka on täynnä kynttilöitä. Lyhdyt saavat kynttilän. Pian lumilyhdyt luovat kaunista valaistusta ympäristöön.
Siiri kutsuu Sirun ja Kipinän tupaan. Siellä on pöydällä kampanisuja ja pipareita. Tietenkin ne tarjotaan kaakaon kanssa. Pöydän antimet hupenevat tuossa tuokiossa. Tuli takassa hiipuu. Siru sekä Siiri nukahtavat, KipinäPoro onkin jo kuorsannut jonkin aikaa. Jälleen pian on uusi päivä. Poron kulkunen kilahtaa.
Tämä on ihanaa aikaa, joulunodotusta ja taikaa
 KipinäPoro kaipaa Siiri Tonttutyttöä |
 Autiotupa Tunturissa |
Siiri Tonttutyttö ke 9.12.2020
Joulutaikaa, muuta hauskempaa ei vois ollakaan!
Mökissä takkatuli on hiipunut ja ilma viilennyt. Siiri Tonttutyttö herää eikä ollenkaan tajua, missä hän on. Ulkona sininen kaamos näyttää kauniilta. Tunturit seisovat kaamoksen keskellä jylhinä taideteoksina. Läheinen järvi kimaltelee miljoonien timanttien lailla. Siiri huomaa, tuolla järvi tuo tunturi on Halti, joten tämän tuvan on oltava Haltin vanha autiotupa. Tuttu paikka.
KipinäPoro on huolissaan, mihin Siiri on hävinnyt. Tonttutyttö on näin joulun alla aina ollut ahkera Joulupukin apulainen. Hän on tarkkaillut ja kurkkinut, ovatko kaikki olleet kilttejä ja huomaavaisia toisilleen sekä viettäneet leppoisaa joulunodotusta. Tämä on aivan poikkeuksellista, joten se päättää lähteä etsimään Tonttutyttöä käytyään keskustelun Petteri Punakuonon kanssa.
PoroKipinä lähtee Tonttutyttö Sirun kanssa matkalle Siiriä etsimään. Oikeastaan ei ole enää kovin vaikeaa arvata, missä Siiri on. Petteri kertoo Siirin halunneen lähteä lentoon taivaankannelle. Siru iloitsee, Tonttutyttö Siiri rakastaa Tunturi Lappia yli kaiken, tietysti Korvatunturin jälkeen, hän lisää. Kipinä lähdetään sinne! Näin kiidetään jälleen taivaankantta pitkin. Pulkassa on korillinen evästä sekä tietenkin kaakaota iso termoskannullinen.
Lähestytään Tunturi Lappia, Sirulla on kiikarit, joilla hän tarkkailee alla olevaa maastoa. KipinäPoron pulkan aisassa on lämpökamera, jolla nähdään, onko tuolla alhaalla ketään. Kierrellään Saanaa, käydään Norjan puolella ja takaisin Suomeen, ei näy Siiriä. Halti ja sen ympäristö on vielä käymättä. Sinne mennään kulkusten kilistessä. Siiri, olemme tulossa, Siiriiii, kuuluuko. Kulkuset toistavat sanomaa kilisten niin, että Lappi raikuu.
Haltia lähestyessä, he huomaavat pienen järven, jonka rannalla on autiotupa. Sen piipusta tupruaa savu ja ikkunassa häilyy valoa. KipinäPoro laskeutuu mökin pihamaalle. Siiri unelmoi takkatulen äärellä, eikä huomaa KipinäPoron laskeutumista. Tuokion kuluttua hän kohottaa päänsä ja heristää kuuloaan, ihmettelee tuttua kulkusten kilinää. Pian kuuluu ulkoa askelten ääniä, samalla oveen koputetaan.
Voi, miten riemullisesti Tonttutyttö Sirun nauru raikuu, kun hän huomaa Siirin takan edessä. Tonttutytöt halaavat toisiaan ja puhua pulputtavat yhteen ääneen. Siitä ei saa kukaan mitään selvää, mutta Siru ja Siiri ymmärtävät täysin toisiaan. KipinäPoro kopistelee sisälle tupaan ja kellahtaa lattialle lepäämään. Eväät ovat jo Siirin korista loppuneet, mutta Korvatunturilta tullut korillinen evästä on pöydällä, jokainen saa syödä vatsansa täyteen. KipinäPoro syö niin paljon, että nukahtaa kesken kaiken. Tonttutyttöjen tarinoista ei ollut tulla tulla loppua. Tuli takassa lämmittää ja nukuttaa pian kaikki mökissä yöpyjät. Kulkuset kilisevät yössä.
Joulutaikaa, muuta hauskempaa ei vois ollakaan!
 |
 |
Siiri Tonttutyttö ti 8.12.2020
Joulun Aikaa Joulun Taikaa
Siiri Tonttutyttö siirtää ja siirtää kauas suuntautuvia matkoja. Hän viihtyy Korvatunturilla sekä joka puolella Lappia, koska siellä on aina talvella lunta ja olo niin kotoista. Arvaahan sen, kun hänen kotinsa on ollut siellä jo satoja vuosia. Kukaan ei muista Siirin ikää, hän on kuitenkin paljon nuorempi Joulupukkia. Kysyessä Siirin ikää, hän vastaa luulisin, että monta sataa vuotta.
Kipinä Poro kopistelee jalkojaan siihen tyylin, että nyt lähdetään. Kääntelee päätään ja korviaan, eikö Siiri Tonttutyttöä tule ollenkaan. Tonttutyttö Siru etsii joka puolelta, mutta Siiriä ei löydy. Petteri Punakuono ihmettelee, kuka on kateissa. Siru kertoo etsivänsä Siiriä. Ei Siiri minnekään ole hävinnyt, hän kiitää taivaankannella, kuten kerran aikaisemmin, Petteri naurahtaa. Lentävä Siiri tulee sieltä, kun ehtii, ellei ole tapahtunut mitään yllättävää.
Joulun taika on se, joka lennättää Siiriä pitkin taivaankantta. Tunturien Lappi ylitetään revontulten loimutessa. Väistämätön tapahtuu, Siiri löytää itsensä jälleen jäältä. Järvi on pieni tunturijärvi lähellä Haltia.
Siiri lähtee tallustelemaan pientä mökkiä kohden vetäen pulkkaa perässään. Taika on hävinnyt ja Siiri yksin pulkkansa kanssa Lapin erämaassa. Onneksi pulkkaan on jäänyt termari, jossa on kaakaota. Pari nisuäijää on tippunut pulkan pohjalle. Kaikki on hyvin ja mökissä puita, joten lämpöä riittää.
Hän istuu ikkunan äärellä katsellen ulos upeaa vaaleaa maisemaa, jonka yllä revontulet loimuaa ja tähdet tuikkivat. Maisema on todella hieno. Kuun puolikas luo mystistä valoa. Siitä voi nauttia täysin siemauksin, siihen voi upota. Tuulen tuivertaessa ja valkoisten lumihiutaleiden tanssiessa ympärillä on valkoinen maailma.
En ole ollut yksin missään ainakaan sataan vuoteen ja hän miettii, miltä tämä olo oikein tuntuu. Näen takan tulen, kuulen sen puhuvan, se rätisee ja paukkuu, liekit suhisevat nuollessaan ahneesti kuivia halkoja ja tuli kuiskuttaa minulle. Ihanaa, Siiri Tonttutyttö hymyilee itsekseen. Voi mikä lämpö tuolta takasta hohtaa ja hehkuu. Tonttutyttö rauhoittuu ja vajoaa hiljaisuuteen. Taustalla tunturituulen laulussa kuuluu kauniit jouluiset sävelet. Ne tuudittavat Siiri Tonttutytön untenmaille.
Joulun aikaa, joulun taikaa.
 |
Siiri Tonttutyttö ma 7.12.2020
Nisuäijiä Korvatunturille
KipinäPoro lähtee yhdessä tonttutyttöjen Soljan ja Sirun sekä Siirin kanssa jälleen kiitämään taivaankannelle. Tonttutytöt eivät aavista, minne matka suuntautuu. Se on vielä salaisuus, Siiri vastaa tonttutyttöjen uteluun.
Aamiaisen jälkeen on eväskori täytetty herkuilla, joita löytyy Joulumuorin komerosta. Soljan herkkua ovat joulutortut, Siru puolestaan rakastaa pipareita ja kampanisuja, joten niitä löytyy korista. Siiri Tonttutyttö on varannut voileipiä ja porokeittoa ruokatermariin. Tottakai siellä on kaakaota. sillä ilman sitä ei voi lähteä matkaan.
Poro hölkyttelee ja tontut nauttivat matkastaan suunnattomasti. Minne olemme matkalla, utelee Siru jälleen, kun KipinäPoro laskeutuu kauniin maatalon pihaan. Siiri hyppää pulkasta kiiruhtaen ovelle, jossa kotitonttu Hedvig toivottaa tontut tervetulleeksi sanoen, meillä on nyt nisuäijä talkoot. Nisuäijät kuljetetaan Korvatunturille, jossa ne huomenna nautitaan aamiaisella. Tonttutyttö Solja on kauhuissaan, miten ihmeessä ne voi onnistua! Yllätykseni Joulupukille päätyi katastrofiin, jos taas käy niin. Minä en ainakaan leivo, Solja huudahtaa! Hedvig lohduttaa, että niitä on tehty satoja vuosia, aivan varmaan onnistuu. Kyllä sinä SoljaTonttutyttö olet tulevaisuuden taitava leipuri.
Nisuäijä taikinan ohje.
5 dl täysmaitoa |
Valmistusohje |
 |
 |
Siiri Tonttutyttö Itsenäisyyspäivä 6.12.2020
Lämmin kiitos itsenäisestä Suomesta.
Itsenäisyyspäivän aamulla kokoontuu koko Korvatunturin väki Joulumuorin ja Joulupukin johdolla Korvatunturin laelle lipun nostoon. Siellä lauletaan Lippulaulu, joka kuuluu komeasti ympäri Lapin maata. Sen jälkeen kokoonnutaan joulupukin juhlasaliin viettämään juhlahetkeä.
Tänä vuonna on juhlapuheenpitäjä Joulumuori. Puhe on hieno, tunteita herättävä, kuulijat pyyhkivät vaivihkaa kyyneleen poskeltaan.
"Juhlimme tänään itsenäistä Suomea, kiitämme niitä naisia ja miehiä, jotka ovat tehneet tämän mahdolliseksi meille. Lapset ja nuoret, erityisesti heitä tulisi kannustaa sekä auttaa löytämään henkisiä arvoja nykyisessä yhteiskunnassamme. Me luotamme tulevaisuuteen ja nuoriimme. Me rakastamme maatamme ja haluamme pitää siitä hyvää huolta." Noihin lauseisiin päättää Joulumuori puheensa.
Juhlaväki kohottaa maljan Suomelle. Joulupukki lausuu kiitos sanat menneille sukupolville. Meillä on heidän ansiostaan joulukuun kuudespäivä, jota juhlistamme olemalla iloisia, itsenäisiä ja yhtenäisiä. Lämmin kiitos itsenäisestä Suomesta. Maamme laulu kajahtaa juhlan päätteeksi.
Juhlan jälkeen Siiri kiiruhtaa Kipinä-Poron luokse pienten tonttutyttöjen Soljan ja Sirun kanssa. He kipuavat Kipinän pulkkaan ja lähtevät kiitämään taivaan kannelle. Sieltä ylhäältä he ihailevat siniristilippujen liehumista joka puolella maata. Tonttutyttö Siru toteaa, että Suomi säteilee yhtenäisenä kauniina lippumerenä. Kuu kohoaa taivaalle, tontut saapuvat takaisin Korvatunturille. Suomen lippu liehuu tunturin laella
Joulumuorilla on keittiössä tarjolla glögiteetä ja pipareita. Tonttutyttö Siiri kertoo, että tämä on Suomen 103. itsenäisyyspäivä. Hän on onnellinen että on saanut viettää sen ajan itsenäisessä kotimaassa, omassa kodissa Korvatunturilla.
 |
 |
Siiri Tonttutyttö la 5.12.2020
Kärähtänyt yllätys
Aamulla tonttutyttö Solja herättää Siirin jo kukonlaulun aikaan. Hän haluaa taatelikakun ohjeen, jonka Tonttutyttö Siiri on tallentanut Joulumuorin reseptikansioon.
Keittiössä lämmitetään isoa leivinuunia, hän sanoo. Minun on oltava hyvin nopsa, että onnistun saamaan taatelikaakut uunin ensimmäisenä. Silloin meillä on hyvää tarjottavaa Joulupukille jo aamulla, Solja Tonttutyttö hihkuu. Siiri toteaa ajatuksen olevan hyvä. Hän tietää, jos Joulupukki saa herkkuaan aamiaisella, niin päivä tulee olemaan onnistunut.
Haetaanpa Joulumuorin reseptikirja. Toivottavasti ohje on Taatelikakun nimellä, silloin se löytyy helposti, koska vuosi on kateissa Siiri Tonttutytön muistista. Olisipa edes sitten Marjatan nimellä, eikä vuosiluvulla. Keittokirjoja olevalla hyllyllä vallitsi sekasorto. Siellä olevia kirjoja pengottiin ja lopuksi löytyi kallisarvoinen joulun reseptikirja. Kuinka ollakaan Tonttutyttö Solja löytää heti ohjeen, joka on otsikolla Marjatan Taatelikakku.
Marjatan taatelikakku
1 paketti taatelia
3 dl vettä
2 dl sokeria
200 g voita
2 kananmunaa
2 tl vaniljasokeria,
3 dl vehnäjauhoa
1 tl leivinjauhetta 1 tl soodaa
Taatelit keitetään vedessä sokerin kanssa. Voi lisätään seokseen sulamaan ja sitten kananmunat, lopuksi joukkoon vaniljasokeri, sekä vehnäjauhot, joihin on sekoitettu sooda ja leivinjauhe.
Paista 175 asteisessa uunissa noin tunnin verran. Älä polta kakun pintaa (Tonttutytölle käy joskus niin) Lääke siihen on leivinpaperin pala.
Pikkuinen Solja ryhtyi leipuritontuksi. Pian valmistuu tusina kakkuja uuniin laitettavaksi. Uuni on todella kuuma. Niinhän se on, että uuni on liian kuuma Kakut eivät paistunut kunnolla. Loppujen lopuksi ne kärähtävät ja lissahtavat. Solja Tonttu puhkeaa itkuun ne nähdessään. Miten tästä eteenpäin kaikki on pilalla.
Siinä samassa saapuu Joulumuori keittiöön. Hän ihmettelee, mitä on sattunut. Solja kertoo tuhisten ja niiskuttaen halunneensa yllättää Joulupukin heti aamulla. Hän tykkää kaikesta hyvästä ja sitten päivä olisi mukava, kun kaikki pajatontut, Joulupukki ja muut laulaisivat ja tekisivät hommansa iloisesti.
Tonttutyttö Siiri kertoo olevansa syyllinen, kun ei ollut tarkistanut uunin lämpötilaa. Siiri on istunut keittiön pöydän ääressä juoden aamuteetä ja samalla lukenut Korvatunturin uutislehteä, eikä kiinnittänyt huomiota ympärilleen. Hän on ollut hyvin iloinen, kun Solja innostui leipomisesta.
Joulumuori ei ollut moksiskaan vaan lohdutti heitä, aina sattuu ja tapahtuu. Tämä ei ole mikään katastrofi. Muistat Pikku Solja tämän tapahtuman, kun olet sadan vuoden ikäinen, Silloin naurat makeasti muistollesi. Katsos nyt ole oppinut sen, että tarkista uunin lämpötila ja ohjeesta myös, mihin lämpötilaan kakku tai joku muu herkku laitetaan. Keittiö ja iso leivinuuni siivotaan perusteellisesti. Leipuritontut saapuvat sinne leipomaan rieskoja, jotka tarvitsevat kuuman uunin.
Siiri ja Solja lähtevät ulos poroaitaukseen tapaamaan ystäviään. Porot saavat taatelikakuista palasia, joita ne voivat syödä. Kipinä-Poro nuolaisee Siirin kättä kiittäen herkuista. Tonttutytöt juoksevat tonttupajan luo ja ryhtyvät valmistamaan havuköynnöksiä Tonttukylän oville ja portille. Illalla kauniit havuköynnökset hohtivat lämmintä valoa ympärilleen.
Lunta on satanut paljon päivän aikana ja töiden loputtua koko tonttujoukko leikkii lumisotaa kunnes Nukkumatti kutsuu. Huoneessaan Siiri tuumii, miten joulunodotus kodeissa sujuu. Hän kaipaa siellä olevia ystäviään, joita ei ole tavannut aikoihin. Ehkä huomenna tai ylihuomenna lähden sinne etelään päin, on viimeinen ajatus ennen Nukkumatin tuloa.
Korvatunturilla vallitsee rauha, kulkuset kilisevät jouluntuloa.
 |
Siiri Tonttutytön joulunodotus perjantai 4.12.2020
Siirin kuudes aisti
Kipinä-Poro kiitää taivaalla, Siirin ja pikkuisen tonttutyttö Soljan kanssa aamuauringon noustessa, kohti etelää. Tiedättekö muuten, että tontuilla on kuudes aisti ja he ovat hyvin selvänäköisiä. Siirillä ne ovat kunnossa, vaikka hän on jo muutaman sata vuotta vanha.
Yhtäkkiä hän huikkaa Kipinälle pyytäen sitä laskeutumaan alas maahan. Tonttutyttö Siiri oli tuntenut tuoksun, joka muistutti häntä vuosien takaisesta tapahtumasta. Solja ja Siiri lähtivät kulkemaan pientä kujaa pitkin. Heillä on yllään viitat, jotka tekevät heidät näkymättömiksi. He saapuvat erään talon terassille ja istahtavat penkille viittojensa päälle. Eipä aikaakaan niin talon emäntä tulee terassille ja huomaa tontut. Heilauttaa kättään kutsuen tontut sisään. Vain yksi vilahdus Siirillä ja Soljalla on lämpöisessä keittiössä edessään kuppi kuumaa kaakaota, kinkkuvoileipä ja suussa sulavaa taatelikakkua.
Tepe rouva kertoo heille tarinan, jonka on kuullut äidiltään kauan sitten: Tapahtumasta on kulunut aikaa kymmeniä vuosia. Marjatta rouva on huomannut surullisen tonttutytön istuvan naapuritalon rappusilla, kutsunut hänet lämpimään tupaan, tarjonnut kaakaota sekä herkkuja, joita hän oli juuri tehnyt. Tepe jatkoi vielä, että tonttutyttö oli taas kerran jäänyt poron kyydistä, kun se oli lähtenyt takaisin Korvatunturille.
Tonttutyttö Siiri hypähtää tuolilta ja kapsahtaa Tepen kaulaan huudahtaen, minä olen se surullinen tonttu, joka siellä istui. Tämä taatelikakun tuoksu ohjasi minut tänne ja sain tavata sinut sydämellisen ja lämpimän Marjatta-rouvan tyttären. Taatelikakku maistuu aivan samalta ja koko tämä tilanne on kuin olisin siirtynyt ajassa kymmenien vuosien taakse.
Kynttilän valossa, keskustellaan ja nautitaan joulun tulosta, keittiön lämpöisestä ilmapiiristä, aivan kuin silloin ennen Siiri huokaisee Solja Tonttutytölle. Sain Marjatta-rouvalta ohjeen hyvään taatelikakkuun ja siitä tuli sittemmin Joulupukin herkkua. Onpa hän syönyt kokonaisen taatelikakun aamiaiseksi, jatkaa Siiri. Tonttutytöt kiittävät Tepeä ja kiiruhtavat Kipinä-Poron luokse.
Jälleen poro porhaltaa tähtitaivaalle pulkallaan. Korvatunturille saavutaan kuun paistaessa ja upeiden revontulten loimutessa. Tonttutytöt kipaisevat uupuneina suoraan vuoteisiin, jonne he kuulevat kulkusten kilinää ja Joulupukin kuorsauksen.
 |
Siiri Tonttutytön joulunodotus torstai 3.12.2020
Pikkutonttujen leikki ja sen seuraukset
Tonttutytön herättää keittiöstä tuleva hyvä tuoksu. Uunipuuro ohraryyneistä on Joulupukin herkkua ja valmistuu tuossa tuokiossa Siiri toteaa unenpöpperössä. Siiri kiirehtää aamiaiselle ja toivoo, että puuroa on vielä jäljellä. Keittiössä tontut ja Joulupukki nauttivat aamiaista hyvällä ruokahalulla. Siiri istuu pöydän päähän ja maistettuaan puuroa, toteaa, onhan se niiniin hyvää. Tonttulan väki jaksaa ahertaa pajassa, kun ruoka on hyvää ja maittavaa.
Aamutoimet tehty, Kipinä-Poro ruokittu, joten uusi seikkailu voi alkaa. Tonttutyttö miettii, kuka voisi lähteä Kipinä-Poron ja hänen kanssaan matkaan. Hän miettii ja miettii, pitäisikö kysyä Joulupukilta tai ehkä Joulumuori antaisi paremman neuvon. Tonttutyttö ei ehtinyt kysyä sitä, kun Tonttutouhu ryntäsi tupaan hänen luokseen.
Kuule Siiri, tule heti työpajaan. Pajan oven avattuaan Siiri huomaa kaiken olevan ihan sikinsokin. Mitä ihmettä, joululahjat lojuivat paketoimatta pitkin lattiaa ja kirjeet, joissa on lasten lahjatoiveet, ovat huiskinhaiskin! Touhutonttu selvitti hengästyneenä, että pikkutontut olivat leikkineet illalla siellä ja järjestys on sen mukainen. Joulupukki ei saa tulla tänne ja nähdä sekasotkua. Päivä olisi aivan sekasortoinen, jos niin käy. Rakas Siiri auta meitä, Touhu pyytää.
Tuumasta toimeen, kaikki pikkutontut paikalle samoin muut kynnelle kykenevät, Siiri komentaa. Työpajassa ahertaa tonttujen joukko. Yksi näyttää Siirille lahjan ja toinen tuo kirjeen, missä on toive ja seuraava paketoi sen. Ei sillä ole väliä, onko lahja semmoinen kuin kirjeessä toivottiin, nimi paketin päälle. Illansuussa kaikki lahjat ovat kauniisti paketoitu ja päällä on lahjansaajan nimi. Työpaja on siisti seuraavan päivän koitokseen.
Illan hämärtyessä Joulupukki piipahtaa pajalla ja nähtyään kauniit paketit ja siistin tuvan hän myhäilee tyytyväisenä. Pikkutontut saavat Joulupukilta lämpimät kiitokset ja kutsun keittiöön, jossa Joulumuori tarjoaa heille kaakaota ja vastaleivottuja pipareita.
Tonttutyttö menee Kipinä-Poron luo ja tarjoaa sille pipareita. Hän kertoo päivän tapahtumista naureskellen. Mitä mahtaa pikku-Vihtori sanoa avatessaan jouluna paketin, jossa on huppari ja toiveena oli lumi-potkulauta.
Kulkuset kilisevät hiljaisesti porojen kaulassa, tonttutyttö uneksii pehmoisessa vuoteessaan. Korvatunturi hiljenee.
 |
Siiri Tonttutytön joulunodotus keskiviikko 2.12.2020
Kaaos Kilpisjärven jäällä
Siiri istuu pää pyörryksissä Saanajärven jäällä katsellen ympärilleen. Hän koittelee jalkojaan ja käsiään, kunnossa ovat ja muistikin toimii. Tonttutyttö hymähtää jahas, tulinkin itse lentäen Saanan rinteelle. Uusi taito on tullut opittua, hän miettii.
Tuossa kurkkii Kettu Vilkkaan koko perhe, Sepe Susi istuu lumikasan päällä ja Mesi-Karhu kurkkii talvipesästään. Ahma-Alma saapuu tuolla iloisesti pomppien paikalle ja kas, sen perässä on tunturisopuleiden joukkue. Äijä-koira katselee tapahtumaa matkan päästä ja istahtaa hangelle. Joukko on tullut hakemaan Siiri Tonttutytön Kilpisjärven jäälle, jossa on potkukelkka kisat.
Kisat järjestettiin Kipinä-Poron ja Siirin saapumisen kunniaksi. Järvellä Saanan tontut odottavat joukon saapumista. Ensimmäisenä loikkii Sepe-Susi, jonka selässä istuu Siiri, pidellen tiukasti kiinni Sepen kaulasta, ettei jälleen tipahtaisi kyydistä. Muut seuraavat perässä, mutta Mesi-Karhu kömpii takaisin lämpöiseen talvipesäänsä, viis veisaten koko touhusta.
Kipinä-Poro on kilpailun tuomari. Tonttutyttö on vieraileva kilpailija. Kilpailijat asettuvat vierekkäin jäälle kelkkojensa kanssa ja ovat pian valmiita lähtöön. Lähtölaukaus kajahtaa ja menoksi. Kilpailun alku sujuu hyvin. Kettu Vilkkaan tytär, Kaisa Vilkas potkii kelkallaan johtoon, muut tulevat kuka missäkin. Tonttutyttö on jäänyt ihan viimeiseksi. Siiri kurkkaa taakseen ja hämmästyy mitä ihmettä, sieltä saapuu tunturisopulien iso joukko.
Ummista silmäsi ja kuvittele, mikä kaaos siitä syntyy Kilpisjärven jäälle, sopulit ja kelkkailijat! Voittaja ei selvinnyt, kelkat entisiä ja kelkkailijat pyörivät pitkin jäätä sopulien juostessa edestakaisin. Sen pituinen se kelkkailu.
Kipinä-Poro löytää Tonttutyttö Siirin, joka jälleen istuu jäällä, nyt Kilpisjärven jäällä, myssy vinossa, toinen töppönen kateissa. Siiri loikkaa Kipinän kaulaan ja supisee sen korvaan, lähdetään kotiin Korvatunturille.
Jälleen he kiitävät Lapin taivaalla kulkusten helistessä. Korvatunturilla Joulumuorilla on lämmintä kaakaota ja kampanisuja, Kipinä-Porolle jäkälää ja pari omenaa. Siiri nukkuu onnellisena omassa sängyssään uneksien uusista seikkailuista Kipinä-Poron kulkusten kilistessä ulkona.
 |
Siiri Tonttutytön joulunodotus 1.12.2020